Tee tänä jouluna hyvää herkullisella tavalla! Ota joulunkinkun paistamisessa syntyvät ylimääräiset rasvat talteen, kiikuta ne lähimpään keräyspisteeseen ja olet mukana tekemässä kaikkien aikojen Kinkkutemppua. Tämän vuoden kinkkujen paistinrasvoista valmistetaan uusiutuvaa jouludieseliä, jonka voimin hyväntekijät pääsevät liikkumaan ympäri Suomea.

Yhden kinkun paistorasvalla henkilöautolla voi ajaa jopa kolme kilometriä. Ja kinkkuahan tässä maassa syödään mojovat 7 miljoonaa kiloa joka joulukaudella. Uskommekin, että keräysastioihin voi kertyä sellaiset määrät silavaa, että siitä valmistetulla dieselillä voisi ajaa kolme kertaa maapallon ympäri.
Sillä tekee jo paljon hyvää.

Toimi näin

MUISTA:
Ei rasvaa
viemärin
tukkeeksi!
  • 1.Avaa ja huuhtele tyhjä maitopurkki
  • 2.Kaada rasva varovasti tölkkiin (äläkä hyvä ihminen polta itseäsi)
  • 3.Sulje tölkki esimerkiksi teipillä.
  • 4.Anna rasvan hyytyä viileässä ja kiikuta se lähimpään keräyspisteeseen 15.12.2016–2.1.2017.

Näin tehdään kinkkutemppu

Miten paistorasva päätyykään polttoainetankkiin?


Lahjoituskohteet

Kinkkutemppu-keräyksen tuottaman uusiutuvan dieselin myynnistä saadut tuotot jaetaan lyhentämättöminä kotimaiseen hyväntekeväisyystoimintaan. Kampanjan lahjoituskohteina ovat nuorten syrjäytymistä ehkäisevä joukkueurheiluhanke Icehearts ja vähävaraisia perheitä vapaaehtoisvoimin tukeva Hope.

Keräyspisteet

Kinkkutemppuun voit osallistua 18 paikkakunnalla Suomessa.
Katso paikkakunnat ja löydä lähin keräyspisteesi oheisesta valikosta. Keräys järjestetään 15.12.2016–2.1.2017.

Pieni tarina kiertotaloudesta

Joka joulu Suomessa syödään jopa 7 miljoonaa kiloa kinkkua. Ja siitä taas syntyy huikea määrä rasvaa, jolle löytyy nyt roskista parempi kierrätyspaikka. Kinkunsyönnin lisäksi eräs suomalainen erikoistaito on nimittäin dieselin valmistus rasvapitoisista jätteistä ja tähteistä.

Kun diesel valmistetaan jätteistä ja tähteistä, on se paitsi käytännöllistä myös ympäristölle ystävällisempää. Jätteistä ja tähteistä tuotetulla Nesteen uusiutuvalla dieselillä on jopa 90 % pienempi CO2 -jalanjälki kuin tavanomaisella dieselillä.

Me kinkkuja paistavat suomalaiset voimme nyt näyttää esimerkkiä koko maailmalle. Kun pystymme hyödyntämään jätteitä ja tähteitä paremmin energiantuotannossa, tarkoittaa se myös uusia keinoja energiantuotantoon Suomessa.

Yhtä kaikki, tällaista ei ole maailmalla ennen nähty! Joten jos aiot paistaa tänä jouluna kinkun, tule mukaan kinkkutemppuun, muuta paistinrasvat polttoaineeksi ja haasta mukaan myös ystäväsi.

media

Lataa tästä kampanjamateriaalit käyttöösi.

UKK

MITEN VOIN OSALLISTUA

LASKELMAT JA YMPÄRISTÖ

VASTAUS:

1. Avaa ja huuhtele tyhjä maitopurkki
2. Kaada rasva varovasti tölkkiin
3. Sulje tölkki esimerkiksi teipillä
4. Anna rasvan hyytyä viileässä ja kiikuta se lähimpään keräyspisteeseen 15.12.2016–2.1.2017.

Lähin palautuspiste löytyy osoitteesta www.kinkkutemppu.fi, ja palautusaika on yhteneväinen kauppojen ja asemien aukioloaikojen kanssa. Keräysastiat ovat keräyspisteissä 15.12.2016 –2.1.2017 välisen ajan.

Kinkkurasvan keräys järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa. Kyse on mukana olevien tahojen kokeilusta, johon ei logistisista ja luvitukseen liittyvistä syistä pystytty saamaan mukaan kaikkia paikkakuntia, jotka olisi haluttu. Valtaosalla suomalaisista on kuitenkin mahdollisuus kohtuullisella vaivalla viedä kinkkurasvansa keräykseen niin halutessaan.

Keräyspiste vaatii paitsi erilliset keräysastiat ja kuljettamisen, myös keräyksen aikaista tyhjennystä, huoltoa ja siivousta.

Kaikki eläinpohjainen rasva, olipa kyse kinkusta, kalasta tai kalkkunasta, sopii raaka-aineeksi. Keräysastioihin ei kuitenkaan saa laittaa muunlaisia rasvoja tai jätteitä eikä esimerkiksi luita.

Rasva tulee palauttaa pahviastiassa, kuten esimerkiksi tyhjässä maitotölkissä. Ole varovainen, ettet rasvaa tölkkiin kaataessasi polta itseäsi tai ettei sitä kaadu viemäriin. Rasvan kannattaa antaa jäähtyä hetken ennen kuin sen kaataa tölkkiin. Kokonaan jäähtynyt rasva on helppo ja turvallinen kuljettaa keräyspisteeseen.

Rasvatukos on yleisin syy kotien viemäritukoksiin. Rasva jähmettyy viemärissä ja muodostaa vähitellen rasvatukoksen. Pahimmillaan rasva pitää leikata putkistosta pois. Viemäreihin kertynyt rasva aiheuttaa myös hajuongelmia ja houkuttelee viemäreihin rottia.

Syntyvän polttoaineen CO2-päästöt elinkaaren ajalta ovat jopa 90 % alhaisemmat fossiiliseen dieseliin verrattuna. Keräyksen tarvitsemat kuljetukset on suunniteltu niin, että ne hoidetaan valtaosin muiden jätekuljetusten yhteydessä, joten keräyksen aiheuttamat liikenteen päästöt pysyvät pieninä. Myös valtaosa kuluttajista palauttanee rasvansa tavanomaisen kauppareissun yhteydessä. Kinkkutemppu on kokonaisuudessaan selvästi liikenteen CO2-päästöjä alentava hanke.

Kampanjassa mukana olevat organisaatiot ovat mukana omalla kustannuksellaan ja lahjoituksista syntyneen polttoaineen myynnistä saatavat tuotot tullaan lahjoittamaan lyhentämättömänä Hope ry:n ja IceHearts ry:n tekemään hyvään työhön.

Aluksi ajatuksena oli lahjoittaa juuri kyseinen polttoaine järjestöille, mutta se osoittautui logistisesti vaikeaksi ja toisaalta järjestöt vastaanottavat avun mieluummin rahana. Niinpä kinkkudieselin arvo lahjoitetaan suoraan järjestöille ja itse polttoaine myydään kuluttajille Nesteen asemien kautta.

Dieseliä ei tehdä kinkusta, vaan sen paistamisesta syntyvästä rasvajätteestä. Syntyvien jätteiden ja tähteiden päästöt sisällytetään aina ne tuottavan toimialan laskelmiin. Siksi lihataloudella on omat päästölaskelmansa, mutta kierrätykseen laitettavan paistinrasvan CO2-päästöt ovat lähellä nollaa ja ne koostuvat lähinnä jätteen kuljetukseen tarvittavasta logistiikasta.

Yhden keskikokoisen kinkun paistinrasvasta valmistetulla uusiutuvalla dieselillä voi ajaa noin kolme kilometriä. Nesteen pystyy muuntamaan paistinrasvan dieseliksi lähes yhden suhde yhteen, eli litrasta paistinrasvaa voidaan valmistaa vajaa litra uusiutuvaa dieseliä.

Kinkun paistinrasvasta Nesteen valmistama uusiutuva diesel on kaikin puolin vähintäänkin yhtä laadukasta kuin tavallinen fossiilinen diesel. Neste pystyy valmistamaan erilaisista rasvoista ja jätteistä jopa lentopolttoaineeksi kelpaavaa polttoainetta.